Mitä lyhytterapia on?
Lyhytterapialla tarkoitetaan 1-25 kerran tavoitteellista keskusteluprosessia. Siinä keskiössä on asiakas ja hänen ongelmansa, tilanteensa tai muutoshalunsa. Lyhytterapia on psykososiaalista apua monenlaisiin elämän käänteisiin, kriiseihin, valintatilanteisiin sekä itsensä kehittämiseen. Sen avulla voidaan hyvin työstää vaikeuksia, jotka eivät vielä ole pahoin kriisiytyneet tai pitkittyneet. Lyhytterapia sopii mainiosti ennaltaehkäisevästi mielen ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseksi tai omien arvojen kirkastamiseen. Lyhytterapiaan ei tarvita diagnoosia eikä lähetettä. Se ei ole ainakaan toistaiseksi Kela- korvauksen piirissä.
Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa suunnataan tulevaisuuteen, nähdään siellä uusia näkökulmia, mahdollisuuksia ja toivoa. Vaikeuksien ohella tutkitaan asiakkaan vahvuuksia ja voimavaroja ja niitä pyritään kasvattamaan. Lähdetään suunnitelmallisesti kulkemaan pienin askelin asiakkaan asettamia tavoitteita kohti. Tärkeää on pienenkin edistyksen huomaaminen ja kannustaminen eteenpäin.
Lyhytterapia on matalan kynnyksen keskusteluapua ihan kenen tahansa elämän haastaviin tilanteisiin.
Kenelle lyhytterapia sopii?
Lyhytterapiassa voidaan käsitellä monenlaisia elämän pulmia ja kriisejä, vaikkapa jaksamista, ahdistusta, pelkoja, uupumista, parisuhteen tai perheen ongelmia, työn tai opiskelun paineita, eroa, surua, syömisen tai unen ongelmia. Tai voidaan pohtia elämän arvoja, mielekkyyttä, tavoitteita tai valintoja. Lyhytterapia sopii, kun ei ole kyse sairauden hoidosta tai pitkän hoitosuhteen tai psykoterapian tarpeesta. Lyhytterapia on ammattilaisen tarjoamaa keskusteluapua, jossa voidaan löytää elämään uusia näkökulmia, vaihtoehtoja, tavoitteita, polkuja ja keinoja. Tavoitteena voi olla myös itsetuntemuksen ja hyvinvoinnin lisääntyminen sekä eläminen enemmän omannäköistä elämää.
Mitä on ratkaisukeskeisyys?
Ratkaisukeskeisyys on asiakkaan ja terapeutin yhteisen dialogiin perustuva tavoite- ja tulevaisuussuuntautunut käytännönläheinen työskentelytapa, joka tuottaa toimivia keinoja asiakkaalle. Oleellista ratkaisukeskeisyydessä on keskittyä asiakkaan haluamaan muutokseen ja mitä hän haluaa ongelman tilalle.
Keskeistä on asiakkaan arvojen, vahvuuksien ja voimavarojen näkeminen ja kunnioitus, sillä ne luovat pohjaa tulevaisuuteen suuntautumiselle, toiveikkuudelle ja muutoksen mahdollisuudelle. Ei siis keskitytä ongelmiin, niiden syihin tai seurauksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei ongelmista saisi puhua, sillä juuri niiden takiahan asiakas tulee terapiaan ja toivoo saavansa apua. Terapeutin tehtävä on kuunnella asiakasta juuri niin kauan kuin hän haluaa puhua vaikeuksistaan ja ottaa ne vastaan hyväksyvästi. Ratkaisukeskeiseksi keskustelun tekee se, mitä terapeutti huomioi asiakkaan puheesta: mitä muutosta asiakas tahtoo.
Sana ”ratkaisukeskeisyys” ei tarkoita valmiiden ratkaisujen tarjoamista asiakkaalle; siinä mielessä termi ei ehkä ole paras mahdollinen. Se tarkoittaa huomion suuntaamista ongelmista toiveisiin, tavoitteisiin, päämääriin, voimavaroihin, osaamiseen ja aiempiin onnistumisiin.
Miksi ratkaisukeskeisyys toimii aivotutkimusten muukaan?
Ongelmiin ja ei-toivottuun käyttäytymiseen keskittyminen lisää ongelmia.
Neuvominen tuottaa aivoissa ärsytyksen, joka estää asian ymmärtämistä.
Parhaat kysymykset ovat nykyhetkeen ja tulevaisuuteen fokusoituneita ja muuttavat vastaanottajan aivoja tekemällä uusia yhteyksiä hermosolujen välille. Tämä puolestaan tuottaa uudenlaisia ajattelupolkuja ja oppimista.
Tulevaisuuskysymykset muodostavat aivoissa kuvia, jotka ohjaavat toimintaa.
Tavoitekysymykset aktivoivat aivojen kuorikerroksen.
Myönteiset odotukset ja vahvuuksista keskustelu vaikuttaa aivojen mielihyvää käsittelevillä alueilla, mistä seuraa myönteinen kierre.
(Sirkku Ruutu, 2020)
Luottamus ja vuorovaikutus
Luottamus ja vuorovaikutus ovat koko terapiaprosessin perusta. Tutkitusti terapian tuloksellisuuden kannalta tärkeämpää kuin terapeutin käyttämät menetelmät, on asiakkaan ja terapeutin välinen suhde ja luottamus. Asiakkaan tulee voida luottaa terapeuttiin voidakseen kertoa ja avata elämänsä usein hyvin kipeitä asioita. Terapeutin tulee olla läsnä, täysin vain asiakasta varten ja ottaa vastaan myötätuntoisesti ja arvostelematta, kaikki mitä asiakas haluaa kertoa. Asiakas on päähenkilö, joka päättää, mistä ja mitä puhuu. Usein terapeuteilta voi varata ilmaisen tutustumisajan, jonka perusteella puolin ja toisen voidaan arvioida jatko.
Vaitiolo
Koska lyhytterapia ei ole osa terveydenhoidon järjestelmää, ei lyhytterapiasta tehdä mitään merkintöjä esim. Kantaan. Terapeutti voi tehdä omia muistiinpanoja hoitojakson ajaksi omaksi muistitueksi. Asiakas pidetään niistä tietoisena. Niitä säilytetään ehdottoman turvallisesti ja ne hävitetään hoitojakson päättyessä. Itsestään on selvää terapeutin täysi vaitiolo asiakkaista.
Sitoutuminen
Terapiassa on tärkeää halu kommunikoida ja tarttua terapeutin kannustamana elämän eteen tuomiin haasteisiin. Toki ehdottomasti asiakas on keskiössä ja päättää, mihin ryhtyy. Kun asiakas haluaa jotain muutosta elämäänsä ja lähtee kulkemaan kohti uusia tavoitteitaan, se edellyttää usein häneltä pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä, toki tuetusti. Eihän vielä yksi terveellinen ateria ole elämäntapamuutos, mutta ateria kerrallaan edetään.